Ilomantsi on Pohjois-Karjalan vanhin pitäjä. Pogosta on muodostettu Sortavalan emäpitäjästä 1400 -luvulla. Näinä aikoina asuttiin vesistöjen ja vaarojen lähellä ja kylät oli pieniä.  Ruotisi ja Venäjä sotivat keskenään ja Suomi oli tässä välissä. 1800 -luvun puolessa välin koettiin suuret nälkävuodet.

SuurIlomantsista ensimmäisenä erosi Eno ja 1865 annettiin asetus kunnanhallinnosta. Asetuksen tarkoituksena oli erottaa maallinen ja hengellinen asetus toisistaan. 1.7.1875 kunnallishallinto aloitti Ilomantsissa. Tänä vuonna 2025 Ilomantsi täyttää 150 vuotta. 1880 -luvun aikoihin Ilomantsi oli Pohjois-Karjalan suurin pitäjä. Tuupovaara erosi 1900 -luvun alussa.

Alkuun kunnallishallintoa johdettiin luottamusmiesten toimesta ja kokoukset kestivät monta päivää. 1905 valmistui Kansallistalo ja ensimmäinen kunnanjohtaja oli Martti Weck.

Tuli Talvisota ja Moskovan rauhassa luovutettiin Ilomantsista Neuvostoliitolle noin 160 000 hehtaaria. Seurasi jatkosota ja pääosa asukkaista läksi evakkoon Savoon. Evakossa oli yli 6000 henkilöä. Pääosa palasi vuonna 1945. Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus ja syntyvyys nousi. Puhutaan suurista ikäluokista. Väkiluku oli noin 14 000.

Teolliset työpaikat oli Möhkön Ruukissa ja kun se lopetti, tarjosi metsä suurimmalle osalle töitä. Maataloutta kehitettiin valtion tuella. Kuitenkin tuli muuttoliike, kun metsä ja maatalous koneellistettiin. Pahimmillaan se oli 1969-1973 vuonna. 1970 -luvulla saatiin teollisuutta Ilomantsiin kuntapäättäjien avulla sekä peruspalvelut paikkakunnalle.

Tässä haastattelussa pureudumme paremmin noihin aikoihin ja haastateltavina meillä on Martti Lampainen, Jorma Ikonen, Ritva Korhonen ja Armi Penttinen.